Masa tässä pitkästä aikaa hei. Isäntäni on tehnyt paljon töitä tietokoneella, mutta nyt hän antoi koneen hetkeksi minun käyttööni. Ensiksi haluan toivottaa teille kaikille hyvää uutta vuotta. Isoveikka oli meidän kanssamme juhlimassa uuden vuoden vaihtumista ja hän sanoi, että silloin pelottaa paljon, kun on kauhea pauke. Menimme isoveikan ja isännän kanssa kävelylle illalla ja isoveikka halusi nopeasti takaisin kotiin. Isäntä toi isoveikan kotiin ja me lähdimme uudelleen kävelylle kaksin. Vähän kyllä minuakin hermostutti se pauke, mutta isäntä antoi välillä namupaloja, joten en pelännyt enää niin paljoa. Lähdimme isännän kanssa yölläkin kävelemään ja silloin minuakin pelotti ihan kunnolla. Isäntä antoi taas namupaloja, eikä silloin enää pelottanut niin paljoa, vaikka kyllä vähän jännitin. Isäntäni ei ollut paukkeesta moksiskaan, ihmeellinen viilipytty hän on.

Isäntä ei oikein tykkää, kun juttelen toisten koirien kanssa. Hän on alkanut antamaan minulle nameja aina kun olemme kohtaamassa toisen koiran. Olen jo välillä osannutkin olla juttelematta, mutta jos toinen koira puhuu minulle ensin, niin enhän minä voi olla vastaamatta. Välillä olen innostunut keskustelusta niin paljon, etten huomaa isäntääni tai namupaloja ollenkaan ja silloin isäntäni ottaa minua niskasta kiinni. Tämän jälkeen herään nykyhetkeen ja huomaan, että isännälläni on asiaa. Kun isäntäni on päästänyt irti, niin yleensä sanon toiselle koiralle vielä heihei ja siitä isäntäni ei oikein tykkää.

Jos välillä olen vähän vallaton, niin isäntäni ääni on sellainen, että silloin tekee mieli uskoa. Joskus minulla on joku mielenkiintoinen haju tai muu asia, jota haluan tutkia tarkemmin enkä välttämättä tottele ihan heti isäntäni komentoa, niin voi pojat, silloin isäntä puhuu sellaisella äänellä, että menen heti hänen luokseen. Kiltti mies hän kuitenkin on, kun menen hänen luokseen korvat päänmyötäisesti, hymyillen leveästi ja heiluttaen häntääni, niin hän alkaa heti nauramaan ja rapsuttaa minua.

Eilen isäntä siivosi, koska olin kuulemma jättänyt kaikki roskat siivoamatta. Olohuoneen lattialla oli voirasian raato ja muutama hassu pahvinpalanen. En tunnusta! Isäntä laittoi leluni pahvilaatikkoon ja nosti sen vähän korkeammalle ettei se haittaisi siivoamista. Siivouksen jälkeen menin pahvilaatikolle hakemaan lelua ja huomasin isäntäni katsovan. Isäntä kyllä sanoi, että saan ottaa lelun, mutta menin silti pyytämään häneltä anteeksi, sillä tiedän, ettei laatikoihin saa mennä kaivelemaan. Isäntä nousi, kävi nostamassa pahvilaatikon alas ja sanoi, että nyt minun on helpompi ottaa leluja. Ilostuin niin paljon, että hymyilin levästi ja hyppelin isäntääni vasten. Isäntä alkoi nauraa ja hömppäili kanssani hetken.

Luotan isäntääni yli kaiken. Jos hän sanoo jonkin asian olevan ok, niin silloin se on ok. Eilen siivouksen jälkeisellä iltalenkillä huomasin epäilyttävän hahmon, josta kerroin isännällekin. Hahmo näytti olevan lumesta, sillä oli porkkananenä ja mustat napit. En oikein osannut luottaa tähän hahmoon, menin nopeasti ohi samalla isäntääni varoittaen. Isäntäpä pysähtyi hahmon luokse, kutsui minut takaisin, antoi herkkunapin ja sanoi, että kaikki on ok. Silloin tajusin, ettei minun tarvitse tällaisia hahmoja pelätä.

Yksi asia minua ihmetyttää isännässäni. Kuinka hän voi aina olla niin rauhallinen, vaikka joku asia pelottaa minua välillä todella paljon mutta ei häntä. Ehkä se johtuu siitä, että isäntäni on vanhempi ja kokeneempi. Mahtaisikohan isännän ilme muuttua, jos kaikki luut loppuisivat maailmasta. En tiedä, tutkin asiaa ja kerron johtopäätökseni teille myöhemmin.

Sen lisäksi, että isäntäni on opettanut minua olemaan maltillinen puheissani toisten koirien kanssa, niin hän haluaa, että kävelen hänen vierellään. Ensin en ymmärtänyt miksi, mutta isäntä antaa minulle aina namuja, kun kuljen hänen vierellään ja sen täytyy olla hyvä asia. Nykyään menen usein jo pyytämättä hänen vierelleen kulkemaan ja silloin isäntä tulee iloiseksi ja antaa minulle namuja. Lenkeillä ollessamme kun kuljen hänen edellään ja tulemme kohtaan, jossa on mahdollista mennä moneen eri suuntaan, olen yleensä kääntynyt katsomaan minne isäntäni suuntaa kulkunsa. Tällöin isäntä on aina heilutellut käsiään enkä oikein ole ymmärtänyt, mitä hän haluaa kun ei hyttysiäkään ole tähän vuodenaikaan mutta vähän aikaa sitten tajusin huitomisen merkityksen. Isäntähän näyttää minulle suuntaa, jonne mennään. Isäntä on sanonut, että kunhan alan päästä teiniydestäni eroon, niin alan rauhoittua ja käyttää päätäni enemmän sen sijaan, että menisin malttamattomasti ja vallattomasti sinne tänne. En ihan ymmärrä, mitä hän tuolla tarkoittaa, mutta luulen, että meillä tulee olemaan hauskaa.

Tulihan paljon asiaa, tassut on ihan kipeät. Nyt hei hei tältä kertaa.