Ilmoitin eilen reeneissä liian vähän käyneelle pojalle, ettei kerta kuussa riitä reeneiksi eikä hän näin ollen pelaa lauantaina. Poika oli ihan ok asian kanssa ja melkein jopa hymyili tiedon saatuaan.

Eilisissä reeneissä pojat oppi kaksi uutta asiaa. Kääntölaukaus oli yksi, sillä aina syöttö ei vaan tule ihan priimasti lapaan maalintekotilanteessa tai -alueella tai sitten syöttö tulee vääräkätisesti eikä ole mahdollista hyödyntää rystylaukausta johtuen esim. etäisyydestä maaliin. Kun kerroin toisen tulevan opin, herätti se innostusta, sillä nyt opetin pojille kuinka kääntölaukaus estetään. Se herätti innostuneen kohahduksen siksi, sillä meitä vastaan tehtiin Stadin turnauksessa useampi kääntölaukausmaali. Kerroin pojille, että he harjoittelivat tietämättään menetelmää jo aiemmin eilen ja kaikki olivat ihan ihmeissään. Jatkoin, että "laitakahvaus" eli systeemi, jolla estetään vastustajan pelaajan peliä laitakahinoissa toimii myös hyvin kääntölaukauksen estämisessä. Systeemissä estetään vastustajan liike molempiin suuntiin suorin ja jäykin käsivarsin vartalon mukaillessa vastustajan liikettä mutta ei kuitenkaan sidota vastustajaa jäähyn arvoisesti. Pojat eivät tietenkään uskoneet kokemuksen syvää rintaääntä, joten ei muuta kuin yksi poika mannekiiniksi kääntölaukauksen tekijäksi ja mää puolustajan paikalle. Konkreettinen esimerkki sai silmät kirkastumaan, sillä pojat näkivät, ettei hyökkäävä pelaaja voinut tehdä yhtään mitään. Hitto, että ne reenasi onnessaan! (Tosin voidaan unohtaa toi kokemuksen syvä rintaääni, mää kekkasin tän asian itse eilen :D) Tän illan reeneissä jatketaan saman asian opettelua, jotta se jää mieleen.

Oma poika on funtsinut paljon seuranvaihtoa ja eilen kotimatkalla reeneistä tuli niin syvällisiä ajatuksia, etten ollut uskoa korviani. Ajatustyö on selkeästi käynnissä ja puntari on kallistumassa voimakkaasti toisen seuran kannalle. Ja mikä positiivisinta, mää kysyin pojalta, että jos mää vedän hänelle kesällä reenejä 1-2 kertaa viikkoon, niin sehän oli ihan ok. Poika tietää takuuvarmasti sen, ettei tule selviämään helpolla hlökohtaisista reeneistään ja moinen osoittaa kyllä motivaation olevan kohdallaan. En tietenkään vedä hommaa överiksi, mutta aina mennään suorituskyvyn ylärajalla ja vähän sen yli, jotta kehitystä tapahtuisi. Sanoin pojalle, että reenit kestää n. 45min, jotta niistä olisi hyötyä ja ne jaksaisi vetää täysillä alusta loppuun. Se oli ihan ok.

On noi ton ikäiset pojat hauskoja! Nyt kahvia ja sen jälkeen elementtiasennusten kimppuun.