Alustavan tiedon mukaan mulle olisi ensi kaudelle tulossa aisapariksi miesten edustusjoukkueen valmentaja, sen minkä hänen aikataulunsa sallii. Ei olisi ollenkaan huono tilanne, sillä häneltä saisi imettyä lajitietoutta todella paljon. Entäs sitten valtasuhteet, kumpi on päävalkku? Ei mitään väliä, sillä tilanne on niin iso parannus tähän vuoteen verrattuna, joten se on ihan sama, kumpi on vastuullinen valmentaja ja kumpi on avustava. Jotenkin tuntuisi siltä, että luovuttaisin hänelle vetovastuun ihan mielelläni, mutta jos hän ei ole paikalla kuin osan aikaa, niin se voi aiheuttaa jonkinlaisia käytännön ongelmia. Mutta tääkin on asia, joka ratkeaa ensi syksynä, turha sitä on nyt påhtia.

Asia, joka påhdituttaa enemmän, on muksun ensi kauden päätös siitä, missä seurassa pelaa. Omalta osalta toisaalta on vähän orpoa jättää tää seura, mutta toisaalta, en tiedä. Muksulla lisääntyy reenimäärä seuravaihdon myötä kolmesta kerrasta neljään kertaan viikossa ja Käpykylästä käy jo pari poikaa samassa seurassa, joten tässä on selkeä kimppakyydityksen paikka ja sehän helpottaisi mun ja U:n roudaussuunnitelmia sekä ajankäyttöä ylipäätään. Pariin reeneihin viikossa muksu pääsee tarvittaessa junallakin kävelymatkan ollessa reilun kilsan asemalta reenipaikkaan eikä kellonajatkaan ole pahoja. Katsotaan nyt, mikä on pojan päätös.

Eilinen säbämatsi oli yllättävän vauhdikas. Mun mielestä salibandy ei ole mitenkään katsojaystävällinen laji, sillä siitä puuttuu rähinä, räiske, rajut taklaukset, kovat lämärit ja kaukaloväkivalta...eiku siis mun mielestä salibandy ei ole tarkoitettu mun katsottavaksi. Siitä nyt vaan puuttuu jotain, vaikka vauhtia riittää yllin kyllin. Entisenä lätkäpelaajana mää taidan oikeasti olla tottunut kaikenlaiseen fyysiseen kontaktiin myös pelejä katsoessa ja kun säbässä ei kontakteja kauheasti ole, niin katsomiskokemus jää vähän laimeaksi vaikka eilinen peli olikin yllättävän viihdyttävä. Ja kun kotijoukkue voitti, niin mikäs siinä.

Junnupäälliköltä tuli eilen säbämatsin jälkeen viesti, että olisiko muksulla mahdollisuus tulla pelaamaan viikon päästä sunnuntaina heidän matsiinsa, sillä heillä on hiukan pelaajavajetta. Muksu on siinä joukkueessa yli-ikäinen, mutta mahtuu vielä pelaajakokoonpanoon. Toisekseen, junnupäällikkö haluaa nähdä muksun pelitaitoja. Tän arvelen pohjautuvan meidän palaveriimme, sillä silloinhan puhuttiin yhtenä vaihtoehtona mun ja muksun siirtymisestä nuorempien joukkueeseen.

Toissapäiväiseen pakkoshoppailuun liittyen vielä... Tiistai-iltana mulla ei ollut ostosten suhteen mitenkään jeejee-fiilis, vaan en oikeastaan noteerannut shoppailua millään tavoin. Yleensä kun ostaa jotain oikeasti tarpeeseen, niin tulee hyvä mieli kun on saanut tarvitsemansa, nyt oli lähinnä plääh-olotila. Selkeää pakonsanelemaa tuhlaamista :P

Huomisen jälkeen talvilomapuolitoistaviikkoinen (sis. viikonloput) \o/