Perjantai 13. päivä...maininta ihan vain siksi, ettei unohdu.

Pidettiin melkein tunnin palaveri junnupäällikön kanssa. Tilanne on oikeasti se, että muksun porukka käytännössä hajotetaan, mikäli en jatka ensi kaudella. No määhän lupasin jatkaa ensi kaudella jo spostissani, joten siinä ei ole ongelmaa. Ongelmaksi muodostuu se, että mistä saadaan mulle aisapari ja junnupäällikönkään mukaan se aisapari ei ole yksikään vanhemmista. Lapatossut eli kakkos- ja kolmosvalkut kuulemma lopettaa tän kauden jälkeen, joten sen suhteen lähtökohta ensi kaudelle on hyvä. Junnupäällikkö oli maanantaina jutellut jojon kanssa puhelimessa 1,5h ja kysyi multa, että olenko infonnut jojoa ajatuksistani. Vastattuani etten ole, hän sanoi, että laittaa piruuttani postia jojollekin, katsotaan reaktiot ja ottaako sanojaan takaisin. Ei ole luottamus ihan kohdillaan siihenkään suuntaan :D Laitoin postia palaverimme jälkeen eikä jojo vielä ole vastannut, varmaan laittaa huhumyllyn käyntiin ja kyselee muilta äideiltä, mitä pitäisi vastata :D

Pohdittiin sitä, että kuinka moni pojista mahtaa lopettaa kesän aikana. Meillä on tällä hetkellä melkein puolet lätkänpelaajia (liian iso osuus) ja jos joukkueesta lähtee muita kuin lätkäjätkiä pois, niin joukkue on pississä. Silloin ei saada riittävää populaa peleihin, joista lätkäjätkät on poissa. Funtsittiin, että kerätään nuoremmista muutama kaveri, jotka tulevat tarvittaessa jeesimään meitä. Pohdittiin myös tilannetta, jossa ensi kaudella ei olisi muksulle joukkuetta. Sieltä tulikin varsinainen ylläri: "Sää ja muksu tulette silloin meidän joukkueeseen, meille mahtuu yksi yli-ikäinen pelaaja." Tätä en osannut odottaa enkä kyllä yhtään tyrmännytkään ajatusta, toihan oli mainio uutinen. Mietin hiljaa itsekseni, että mitä kaikkea kuraa musta on puhuttu seurajohdolle ja mitä kaikkea niistä mulle on jätetty kertomatta mutta toisaalta, tiedän linjojen olleen kuumina ja nauran ajamista vaille olevaan partaani, sillä mun heti alussa valitsemani linja on ollut oikea. Mainitsin, että onkohan kukaan muistanut mainita, että kuri on enää puolet siitä, mitä mää alussa pidin. Mää en antanut silloin pojille kauheasti liikkumavaraa ja nyt mun tarttee nykyään puuttua tosi harvoin mihinkään.

Sanoin, että meillä on yksi kaveri lopettanut ja mää olen todennäköisesti syypää lopettamiseen ja lopettamisen syy on se, että poika ei tykännyt siitä, että toiminta muuttui vakavammaksi. Junnupäällikkö sanoi tietävänsä asian. Puhuttiin siitä, että oli iso shokki niin pojille kuin vanhemmillekin, että mun mukaantulon myötä kuvioihin tuli myös aivan eriasteinen vakavuus ja entinen kerhotoiminta muuttuikin todelliseksi harrastamiseksi. Näin varmasti onkin ja asiasta ollaan puhuttu jo aiemmin muksun kanssa pariin kertaan.

Ei mitään, kerroin illalla muksulle poisjäämisestäni ja muksun naama meni vähän mutrulle, mutta kuultuaan, että jatkan ensi syksynä, nousi taas vieno hymy huulille. Tosin muksu jatkoi, että on päättänyt vaihtaa seuraa ensi syksynä aiemmin puhuttuun parempaan seuraan. No voi helv...tää pistää kuviot taas uusiksi. Juteltiin U:n kanssa illalla, että jos poika haluaa vaihtaa seuraa, niin emme ole esteenä, mutta koska seuranvaihto vaatii meiltäkin aivan erilaisia ponnistuksia, niin selvitetään ensin eri seurojen reeniajat ja -paikat ja pohditaan sen jälkeen lisää. Emme halua olla pojan kehityksen esteenä, sillä pojan halu kehittyä ja päästä pitkälle on kova mutta koska em. asiat vaativat meiltäkin aivan eriasteista paneutumista, niin katsomme meilläkin olevan pieni sananvalta asiaan. Vaikea yhtälö ja sitä tullaan miettimään vielä useamman kerran.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.