Masalla on tällä hetkellä vähän sellainen riiviöviikko menossa. Välillä tai ennemminkin melkein aina uskoo nätisti mutta välillä ei millään ja tekee tai yrittää tehdä kaikenlaista. Pari kertaa on pitänyt ärähtää vähän voimakkaammalla äänellä, joka sitten menee yleensä perille pieneen mieleen mutta pari kertaa on pitänyt myös tarrata vesselistä kiinni ja pari kertaa kapinointi tai riehuminen on mennyt niin pitkälle, että olen kipannut vesselin kyljelleen maahan ja pitänyt hetken siinä.

Noh, se niistä. Pääasiassa on hyviä hetkiä ja Masa on yleensä kyllä uskonut pientä kuiskausta tai normaalia puheääntä ja niin tekee yleensä nytkin. Mun eka lomaviikko on melkein takana ja ilmat oli hienot alkuviikosta, keskiviikon kieppeillä alkoi sataa, torstain satoi melkein koko päivän enemmän tai vähemmän, perjantai oli kuurosadepäivä ja tänään aamupäivä on ollut melkein jatkuvaa sadetta. Eilen mentiin hetkeksi ulos kun aurinko oli esillä.

Kuten pennuilla yleensäkin, kaikki silmien tasolla lentävä on mielenkiintoista. Noi korvat on kyl hauskat:

Masa kävi torstaina ekaa kertaa elämässään eläinlääkärillä. Uusi hajumaailma kummastutti ensi alkuun mutta sitten olisi pitänytkin käydä nuuhkimassa jokainen tilassa ollut myyntihylly ja paikallaanoleminen oli kauhean vaikeaa. Päästyämme lekurin huoneeseen ja hoitopöydälle, Masa rauhottui kummasti. Liekö arvuutellut mielessään, mitä nyt tehdään. Lekuri tuikkasi rokotepiikin Masan hanuriin, vähän Masa säpsähti mutta siinähän se reaktio sitten olikin. Lekuri teki pikatarkistuksen ja elimellisesti kaikki on ok. Painoakin Masalle on kertynyt jo kunnioitettavat 9,3kg, joka on paljon siihen postimerkin painoiseen ja kokoiseen rääpäleeseen verrattuna, jota viisiviikkoisena kävin katsomassa.

Nyt keskityn hetkeksi kahvinjuontiin ja mietin, mitä kaikkea tänään tekisi vai seuraisiko sadekuuroja sisätiloista.